Eksperimentaalinen viikonloppu

Heppa ja uskalias ratsastaja

Viikot tuntuvat hurhatelevan koulun ja kahvilamaleskelun parissa ennätyksellisen nopeasti. Tämän viikon kauan odotettu tapahtuma oli lauantaiaamun ratsastusretki. Talossamme asuva ranskatar Léa on ollut koko ikänsä heppahöperö ja käy nyt täälläkin säännöllisesti läheisellä tallilla ratsastamassa. Tällä kertaa hän otti matkaan mukaan aloittelijat Sonjan, Hannen ja minut. Koko jännittävän lauantaiaamupäivän voi varmaan tiivistää vain lauseeseen "ratsastaminen ei ole minua varten", mutta koska se olisi tylsää, täytyy varmaan kirjoittaa enemmänkin.

Minä en ole koskaan edes ollut hevosen selässä. Ensimmäinen ratsastuskokemukseni oli marraskuussa elefantilla. Pelotti. Vaikka islanninhevonen on aika paljon  norsua pienempi, ei se vähentänyt jännityksen kutkutusta mahassani. Tanskalainen nainen ei paljon aikaa tuhrannut opastuksen parissa ja niinpä huomasin jököttäväni aivan liian korkealla maanpinnasta otuksen, joka ei ymmärtänyt minua ja minä häntä, selässä. Jo matkamme alkumetreillä tein päätöksen, etten enää koskaan istu kuin moottorikäyttöisen ajoneuvon, jonka liikkumista pystyy itse säätelemään, kyytiin. Maisemat sentään oli nätit ja sää mitä mainioin auringonpaisteella ja pikku pakkasella höystettynä.

Kansallisherkku kokonaisena paistettu lampaan pää

Lauantai-ilta huipentui islantilaiseen perinneruokailtaan. Aina tammi-helmikuun vaihteessa islantilaiset kokoontuvat juhlimaan keskitalven kunniaksi Þorrablótia ja maistelemaan ikiaikaisia ruoaherkkujaan. Monet näistä ruuista juontavat juurensa ajalta, jolloin ruokatarvikkeiden säilöminen oli vaikeaa. Siispä ruoat sisältävät savustettuja, kuivattuja ja etikkasäilöttyjä herkkuja. Eilen tarjolla oli (parhaimmasta aloittaen) lammasmakkaraa, kokonaisena paistettua lampaan päätä, lampaanpää hyytelöä, verimakkaraa, kuivattua kalaa, mädätettyä haita, etikkasäilöttyjä lampaan kiveksiä ja hapatettua valasta. Lisäkkeenä, kaikkien näiden herkkujen jälkimakuja neutraloimaan, oli tarjolla peruna- ja lanttumuusia sekä rieskan tyyppistä flatbrautia.

Vähän jännittää noutopöydässä...

Ilta sinällään oli ainakin minulle suuri pettymys. Tapahtuma oli vaihtarijärjestö ESN:n järjestämä ja selkeästi vaihto-opiskelija-ajatuksella suoritettu. Osallistuminen maksettiin etukäteen, 2000 kr/hlö, mikä aiheutti ainakin minulle todella suuret odotukset. Odotin pitkiä pöytiä, tarinoita ruuan alkuperästä sekä paljon brennivíniä ja 200 osallistujaa (niinkuin mainoksissa luvattiin). Todellisuudessa tapahtuma oli pienessä baarissa, jossa oli noin 3 pöytää, värivalot ja savukone. Ruoka oli ESN:n hallituksen itse askartelemaa ja tarjolla yhdessä pienessä noutopöydässä, johon 200 ihmistä jonotti samaan aikaan. Brennivíniä tarjottiin pikkusnapsi, kunhan oli todistettavasti syönyt mädätettyä haita suupalan. Haju baarissa muistutti lähinnä kesäfestareiden Bajamajoja ja jo pelkästään se sai voimaan pahoin. Otimme maistajaisemme, taistelimme pitääksemme kaikki herkut sisällämme ja poistuimme nopeasti raittiiseen ulkoilmaan.

Kivekset haisee pahalle

Hirveintä oli ehdottomasti hapatettu valas, joka maistui lähinnä pilaantuneelta ja kitkerältä. Se tuntui lähinnä siltä, kuin olisi laittanut kirpeän etanan suuhun ja pyöritellyt sitä hetken kielen päällä. Myös lampaan pallit olivat etikasta todella kitkeriä. Niiden koostumus oli ehkä hieman kiinteämpi, mutta jotenkin jauhoinen. Eniten etukäteen puhututtanut hai ei lopulta ollutkaan kaikista kamalinta. Sen makuun olisi jopa saattanut muutamalla maistelukerralla tottua, mutta sekin tuntui suussa niin limaiselta, että nieleminen oli vaivalloista.

Nyt tässä koitetaan tuuletella etikan hajua pois vaatteista ja valmistaudutaan perheillalliselle Anjan, Hannen ja Matejn luona. Me tehtiin jälkkäriksi mustikkapiirakka, mutta lopputulos hieman arveluttaa, koska kaupasta sai vain pensasmustikoita. Ensi viikonlopulle koitetaan järjestää muutaman päivän reissua saaren pohjoisosaan, toiseksi suurimpaan kaupunkiin Akureyriin.

p.s. Meillä muuten tulee tällä hetkellä sade vetenä. Tällä viikolla nähtiin myös päivä, joilloin 5 minuutin välein  saatiin rakeita, lunta, vettä ja auringonpaistetta.. ihana maa :)

Testissä hapatettu valas...