Hyttynen pakkasessa

Akureyrin kulttuurikeskus Hof ja sydän

Arjen tylsyydet puskevat taas ihastuttavan viikonlopun jälkeen päälle niin brutaalisti, ettei miltei ennätä kirjoittaa muisteluita talteen kaikkien koulutehtävien takia. Katsotaan josko tästä mökkiviikonlopusta selvittäisiin lyhkäisemmillä muisteloilla kuin viimeksi.

Kaara, Emppu ja Hanne

Olemme jo alkaneet suunnitella uutta uraa tulevaisuudelle Myllys&Köylijärvi matkatoimiston kautta. Meiltä matkajärjestelyt tuntuvat sujuvan niin luontevasti, etteivät muut kaverit oikein ennätä kissaa sanoa, kun autot ja mökit on jo hoidossa. Lisäksi matkanjärjestäjän ominaisuudessa olemme myös toimittaneet pakettimatkaehdotuksiamme myöhemmin keväällä saapuville vierailijoillemme. Mikäli teiltä vielä matkatarjous puuttuu, otattehan yhteyttä sähköpostitse, niin räätälöimme teillekin sopivan ratkaisun!

Luotimme edelleen Budget carin palveluihin ja saimme ajokiksemme 9 hengen rellun (ilman nastarenkaita!). Startti tapahtui perjantaiaamuna niin aikaisin kuin mahdollista. Hiljaisin turistikausi on selvästi takanapäin, kun vuokraamossa joutuu jonottelemaan ennenkuin pääsee matkaan! Tällä kertaa autovarauksen oli suorittanut Sambo Koylagarva. Reissun suuntana oli Islannin toiseksi suurin kaupunki Akureyri saaren pohjoisosassa. Perusjoukkiotamme, Jukka, Anja, Hanne, Matej, täydensivät tanskalainen Christoffer, saksalainen Leon ja Matejn ystävä Tina Sloveniasta.

Katsaus alas Dimmuborgiriin

Menomatkalla koettiin islantilaiseen tapaan kaikkia säitä: Reykjavikista lähtiessä satoi ja oli todella sumuista, pohjoisen vuoria ylittäessä oli lumipyryä, laaksoihin laskeuduttaessa aurinko killotteli iloisesti taivaalla ja Akureyriin saavuttaessa ulkona oli kirpeä pikkupakkanen. Maisemat olivat säästä huolimatta tai jopa sen ansiosta aivan upeita.

Kahvila Sininen kannu Akureyrissä

Majoituimme kahdessa pikkumökissä 12 km Akureyrin ulkopuolella, Svalbarðin kylässä,

toisella puolen vuonoa niin, että kaupungin valot tervehtivät meitä iltaisin vastarannalta. Mökin takapihalta löytyi kuumavesiallas ja sisältä perus mökkivarustus. Perjantai-iltana bongailtiin sydämiä Akureyrissa, maistettiin maan parasta jäätelöä Brynja-kioskissa ja hämmästeltiin kulttuuritalo Hofia. Ilta sujui leppoisasti pizzaa paistellen ja kuumavesialtaasta nautiskellen. Illan kohokohta saattoi olla, kun hennot revontulet ilmestyivät taivaalle hieman ennen puolta yötä. Siitä oli hyvä painua pehkuihin.

Lähes koko poppoo vesiputouksella

Lauantaiaamuna starttasimme koillis-Islantia kohden Mývatn-järvelle. Joku opaskirja tiesi kertoa, että järvi on Islannin neljänneksi suurin ja saanut nimensä hyttysistä, joita kesäaikaan alueella on paljon. Nyt ei onneksi tarvinnut hyttysistä häiriintyä, vaikkakin bongasimme yhden yksilön Höfðin niemimaalta, keskeltä hankia. Matkalla järvelle kävimme ihmettelemässä yhdeksi Islannin kauneimmista vesiputouksista tituleerattua Goðafossia ja melkein menetimme yhden kameran hankeen ilakoidessamme. Aurinko pilkisteli kauniisti pilvien lomasta ja olisikohan juuri tästä syystä paikalla ollut armada valokuvaajia kolmijalkojensa kera, oletettavasti promokuvia ottamassa. Anjankin kamera onneksi löytyi ja matkamme jatkui.

Trolleja Höfðissä

Hetken pällisteltyämme totesimme, että Mývatn on ehdottomasti kesäkohde. Ensimmäinen opaskirjan suosittelema nähtävyys, pseudokraatterit, eivät näyttäneet lumimassojen alla juuri miltään. Toisaalta etäämmälle siirryttäessä valkoinen lumi korosti hauskasti basalttikivimuodostelmia, joita ihmettelimme niin Höfðin trollien, kuin pirun kodin Dimmuborgirin muodossa. Sää todella suosi turisteilupäiväämme, sillä saimme nauttia lämpimästä auringonpaisteesta koko päivän kinosten keskellä.

Iltapäivän puolella siirryimme ihmettelemään Mývatnin geotermistä aluetta, missä saimme ihastella luonnonmukaisia mutalähteitä ja kiehuvia patoja sekä lämpövoimalaa. Viimeinen kohteemme olisi ollut tulivuori Krafla, mutta nastattomat renkaamme jäivät auttamattomasti jumiin mäkeen. Vaikka kuorma lastattiin ulos autosta, oli auton liikkeelle saaminen silti haastava autoilun taidonnäyte Sampolta, kun hennon lumikerroksen alta paljastui aivan peilikirkas jää. Jännittävää taiteilusta teki se, että toisella puolen tien reuna päättyi suoraan aikamoiseen jontkaan. Tällä kertaa tulivuori jäi näkemättä, mutta palaamme taatusti samalle alueelle keväämmällä! Paluumatkalta löysimme keskeltä erämaata kuuman suihkun. Miksi - koska Islannissa voi!

Illalla nautimme suomalaisten mieskokkien valmistamaa spaghettia ja jauhelihakastiketta, mutta muuten ilta päättyi melkoi lyhyeen, kun raitisilmamyrkytys lannisti matkaseurueemme petien pohjalle. Sunnuntaiaamulla sykimme nopeasti kamat kasaan, siivosimme tuvat ja suuntasimme Akureyrin hiihtokeskukseen. Porukka jakautui noin puoliksi, ja me kuuluimme siihen osaan joka ei lähtenyt kokeilemaan märän lumen iloja vuokravälineillä. Sen sijaan lähdimme metsästämään pohjoisesta Ólafsfjörðurin kylästä maagista järveä, jonka saatoimme todeta perille päästyämme olevan jäässä. Ei näkynyt maagisia kuvajaisia saati kaloja. Maagista kuitenkin oli yksikaistainen 4 km mittainen tunneli, jonka läpi kalanhajuiseen kylään oli käytävä. Meitä ei lykästänyt ja saimme vastaan ainakin 5 autoa. Jännitti, kuka antaa tietä ja kuka ei... Lisää magiikkaa koimme Akureyrin eteläpuolella joulutalossa, mistä mm. löytyi "maailman suurin adventtikalenteri". Kyllä sitä on monenlaisella pömpelillä turistia höynäytettävä..Huh huh.  
   

           

      

Maailman suurin adventtikalenteri

Iltapäivästä rinteet ja hissit jouduttiin sulkemaan voimakkaan puuskittaisen tuulen vuoksi ja me pääsimme aloittamaan kotimatkamme hieman aiottua aikaisemmin. Voimakas tuuli tarttui mukavasti myös pakettiautomme kylkiin ja teki alkupaluumatkasta mielenkiintoisen. Sunnuntain +7 lämpötilat olivat sulattaneet kaikki lumet laaksoista ja niin me ajelimme takaisin kotiin aivan erilaisissa maisemissa, kuin olimme perjantaina saapuneet.

Selvästi matkailu avartaa ja voittaa kevyesti tenttiinluvun, sillä tämän aamuinen tenttini meni kerrassaan mahtavasti reissussa vietetystä viikonlopusta huolimatta. Ja onhan meillä seuraava kohde jo taas mietinnän alla, jotta jaksaa koulussa pakertaa...:)