Tänään alkoi koulu! Eikun eipäs alkanutkaan... Koska emme ole vieläkään saaneet postissa paikallisia henkilötunnuksiamme, emme ole vieläkään voineet ilmoittautua kouluun, emme ole päässeet koulun sisäisiin järjestelmiin, emme ole voineet ilmoittautua kursseille, emmekä näin ollen saa mistään tietoa kursseistamme. Minulla piti olla tänä aamuna ensimmäinen luentoni, mutta ainoastaan minä ja noin 8 muuta vaihtaria olimme oven takana luennon alkua odottamassa. Lopulta tiedekunnan sihteeri sai jotenkin kaivettua tiedon, että kurssi alkaakin vasta viikon päästä ja todennäköisesti tieto tästä muutoksesta olisi näkynyt koulun intrasta. Muut vaihtarit ymmärsivät kyllä omat ongelmansa, Kanadasta, jenkeistä ja Australiasta kun olivat he, mutta ihmettelivät kovasti, miksei minulla, skandinaavilla, vielä omaa henkilötunnusta ja pääsyä koulun järjestelmiin ole. Ilmeisesti tässä on käynyt niin, että olemme Sampon kanssa epähuomiossa anoneet henkilötunnusta maahanmuuton yhteydessä, kun vaihto-opiskelijat voivat saada tunnuksen vain vaihto-opiskeluansa varten. Onni onnettomuudessa, että vain paikallisilla opiskelijoilla on oikeus opiskelijahintaiseen bussikorttiin, eli kunhan tässä lopulta henkilötunnuksemme saamme, pystymme matkustamaan bussilla halvemmalla kuin muut vaihtarit! (ehkä...) Sampolla kävi koulunkäynnin kanssa parempi tuuri ja luennot alkoivat ihan niinkuin kalenteriin oli merkittykin ja kurssikin vaikutti oikein mukavalta. Kirjoitellaan opinnoista enemmän sitten kun päästään kunnolla vauhtiin uusien kurssien kanssa.
Kauniista pakkaspäivistä ei saatu kovin kauaa nauttia. Viikonloppuna on nähty sadetta niin vetenä, tihkuna, lumena, rakeina kuin jäänäkin. Torstai-iltana käytiin hienolla illallisella OlenOllin matkaseurueen kanssa Seafood Grillissä. Mukana seurueessa oli yksi islantilainen rouvashenkilö, joten saatiin jo hyvin kosketusta paikallisväestöön. Kalamenu oli taivaallinen, mutta verotti pahasti opiskelijan kukkaroa. Nyt ainakin tiedetään mihin viedä porukat syömään.
Perjantaina oltiin ensimmäistä kertaa liikkeellä Laugavegurilla niin, että kaikki liikkeet olivat auki. Sen verran kivoja puoteja pääkadun varrelta löytyy, että vierailijat valmistautukoot ottamaan mukaan ylisuuria ja kevyitä laukkuja. Keskusta on myös täynnä ihania kahviloita, jotka vieläpä tarjoavat antimiaan melko järjellisin hinnoin. Islantilainen rouvashenkilö vinkkasi meille torstain illallisella, että perjantai-iltana Reykjavikissa juhlistetaan Kahdettatoistayötä, Þrettándinn, joka tarkoittaa joulun ajan loppumista. Otimme mukaamme alakerran Erikin ja suuntasimme läheiselle stadionille. Netin mukaan sieltä piti alkaa suuren soihtukulkueen, jota johdattaa torviorkesteri. No, keulaa piti yksi rumpalipoika ja paikallisilla lapsilla oli tähtisädetikkuja. Kulkue johdatti meidät kuitenkin läpi loskaisten katujen meren rantaan, missä polttonesteen avulla yritettiin saada läpimärkää kokkoa syttymään. Tarjolla oli ilmaista kaakaota ja munkkeja! Illan huipentuma oli ehdottomasti valtava ilotulitus, joka vaikutti tällä kertaa ihan järjestetyltä. Lopulta kokkokin syttyi, ainakin puolittain. Illan havainto: lapset ovat samanlaisia jokapuolella ja tädille tuli vähän ikävä siskojen mukuloita kotipuolessa.
Lauantaina suuntasimme paikallisbussilla lähiulkoilureitille Elliðaárdaluriin. Bussipysäkillä iskimme sujuvasti tarinaa islanniksi vanhan papparaisen kanssa. Plussan puolelle kivunnut lämpötila ja sateet olivat liukastuttaneet ulkoilureitit tappavan liukkaiksi. Metsäpoluilla vielä pystyi tarpomaan sohjossa, mutta kävelyteillä liukastelu oli aivan mahdotonta. Laakson puoliksi jäätyneet vesiputoukset olivat todella kauniita lumen keskellä. Paikka vaatii ehkä vielä uudemman vierailun lumien sulettua.
Eilen teimme tutustumiskierroksen Kolaportið -viikonloppukirppikselle. Kirppissilmä vaatii vielä vähän harjaannuttamista, ennen kuin tuolta mitään onnistuu löytämään, mutta onneksi paikka on ihan vieressä ja auki joka viikonloppu. Maistelimme kirppiskahviossa paikallisherkkua, Pylsuria, eli hodaria kaikilla mausteilla. Simppeliä herkkua, nam nam. Sampo teki mahtavan sillisvarustelöydön! Nyt vaan joutuu aika kauan odottelemaan, että seuraavan kerran mihinkään sillikselle päästään. Illalla katsottiin läksiäislahjaksi saatu Lupaus-dvd. Minun päätöksellä emme enää katso tässä asunnossa sotaelokuvia. Taistelukohtauksen jälkeen pihalta kuuluvat lentokoneiden laskeutumiset ja ilotulitteiden räjähdykset tuntuvat vähän liian autenttisilta.
Luentosekoiluista huolimatta jotain hyvää tässäkin päivässä: saimme ESN Reykjavikin opiskelijakortit ja puhelinliittymät! Liittymien keskinäiset puhelut ja tekstarit ovat ilmaisia ja netin selailukin lähes puoli-ilmaista, joten nyt on ainakin saavutettavuusasiat kunnossa. Uudet puhelinnumerot löytyvät oikesta sivupalkista. Keskiviikkona alkaa viimeinkin tapahtua, kun tiedossa on Meet your buddy-bileet, jonne siis pitäisi ottaa mukaan oma henkilökohtainen tutor eli buddy. Sampolla kävi tuuri arvonnassa ja Sampon buddy on kuvankaunis missityttö (joka onneksi kyllä fabon mukaan seurustelee). Minäkin sain aamulla tiedon, että minun buddyni on joku poika, jonka nimeä en osaa edes lausua. Buddyn myötä toivottavasti moni käytännön asia koululla selkiytyy ja paikat tulevat tutuksi.
Tulevan viikon jännittävin juttu on ehdottomasti suurlähetystössä äänestäminen! Eikä vähiten siksi, että omasta ehdokkaasta ei ole vielä hajuakaan, eikä kukaan tule sitä ääntä täältä Islannista asti ostamaan. Lisäksi odotan innolla kurssien alkamista, englanniksi opiskelu kun on minulle ihan uutta ja outoa ja kurssit vaikuttavat niiiiin mielenkiintoisilta.
Käykäähän suurlähetystössä. Ennakkoäänestys alkoi eilen. Tänään aikaa klo 19 asti, perjantaina ja lauantaina klo 11-15. Joulu meni ja joulupuu kannettiin pihalle, mutta kuusi on edelleen valttia. Ja klo 6 tänään on ihan hyvä aika käydä. Mikäli siis vihjeitä kaipailitte. Ja osoite oli Tungata 30.
VastaaPoista