Kevät 2012 tullaan muistamaan Islantia järkyttäneestä ja Euroopan ilmatilan sulkeneesta tulivuorenpurkauksesta. Paikanpäällä Islannissa ulkomaanreportterimme Myllys & Köylijärvi seuraavat tilannetta ja analysoivat purkauksen vaikutuksia niin luontoon, ihmisiin kuin akateemiseen maailmaankin. Lue kuumimmat skuupit ja katso tuoreimmat tunnelmat tästä blogista.

perjantai 27. tammikuuta 2012

Vähän lumesta

Tiistaiaamun koulumatka
Reykjavikissa ei ole ollut kuukauden kestävää yhtämittaista lumipeitettä 40 vuoteen. Käsittääkseni Reykjavikissa ei ole ollut koskaan näin paljoa lunta ja tällaisia lumipyryjä ei kaupungissa ole nähty vuosisataan. Eräs luennoitsijoistani on todella vanha harmaahapsinen setä ja viimeisten parin viikon aikana hän on aloittanut jokaisen luentonsa päivittelemällä, kuinka hirveä sää taas on! Tästä voisi siis päätellä, että tilanne ei ole lähelläkään normaalia.

Koska kaikki tämä lumimäärä on niin uutta ja outoa, ei kaupungilla ole riittävää kalustoa tilanteen hallitsemiseen. Kaupungilla pöristelee muutama säälittävän pieni lumiaura ja jokunen isompi traktori, joilla kaikilla pyörii kettingit renkaiden ympärillä. Liikkeelle nämä vehkeet saadaan aina ehkä vuorokauden kuluttua lumisateen alkamisesta, eli ensimmäiset päivät saa rämpiä melkoisen paksussa hangessa. Paikalliset eivät jaksa yllättävän lumen takia liikoja stressata. Kaduilla liikkuu isojakin maastureita, joista jaksetaan korkeintaan tuulilasinpyyhkijöillä aurata pieni kurkistusaukko ja tämäkin saatetaan välillä tehdä jo liikkeelle lähdettyä.

Tiistai-iltapäivän kotimatka
Eilen raahustimme suurlähetystöön äänestämään Suomen tasavallalle uutta presidenttiä. Siinä lumikinosten yli pomppiessa ja loskaa väistellessä tuli olo, että nyt ollaan enemmänkin menossa suorittamaan kasalaisvelvollisuutta kuin -oikeutta... Jalkakäytävät ovat se viimeinen asia joita huolletaan, joten kolmantena päivänä lumisateen jälkeen kävelytiet ovat melkoista muhjua.
Yliopiston pihan lämmitetty jalkakäytävä

Saatoin jo aiemmin hehkuttaa keskustan kävelyteitä, jotka sulatetaan asuntojen lämmityslaitteista palaavalla lämpimällä vedellä. Siinä vaiheessa, kun kadulla on lunta 30 senttiä, tämä järjestelmä kaatuu omaan nokkeluuteensa. Lumipatjan alla hohkava lämpö onnistuu vain sulattamaan lumen peilikirkkaaksi jääksi kävelytien pintaan, mikä tekee kadulla kävelemisen melko vaaralliseksi. Varsinkin kun se hiekoitusauto ei ole tälle kadulle tulossa sen takia, kun sen lumenhan kuuluisi sulaa pois!


Tilanteesta sietämättömän tekee se, että lämpötila pysyttelee koko ajan nollan tuntumassa, eli jokainen kohta, mihin joku on kertaalleen astunut, muuttuu tihkusateen ansiosta todella liukkaaksi. Lämpötila ei ole kuitenkaan niin lämmin, että lumi sulaisi pois. Kaupungintalo oli joutunut tänään sulkemaan toisen sisäänkäyntinsä, koska katolta tippuvat jääpuikot ovat liian suureksi vaaraksi jalankulkijoille. Kaduilla saa todella olla varovainen, sillä lumi ja jää on vaarallista niin maassa kuin katoillakin!

Keskiviikkoiltapäivän kotimatka
Koska nyt lumitilanne on mitä on, ei uskallus riitä kaupungin rajojen ylittämiseen millään moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. Länsivuonoilla on evakuoitu taloja lumuvyöryvaaran takia ja reitti, jolle meidän oli suunnitelmissa viikonloppuna lähteä, on muuttunut läpipääsemättömäksi. Onneksi minullekin tuli pieni tervetuliaisflunssa, joten viikonlopuksi kaupunkiin jääminen ei harmita ihan niin paljoa. Nyt on ainakin aikaa parannella huolella!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti