Kevät 2012 tullaan muistamaan Islantia järkyttäneestä ja Euroopan ilmatilan sulkeneesta tulivuorenpurkauksesta. Paikanpäällä Islannissa ulkomaanreportterimme Myllys & Köylijärvi seuraavat tilannetta ja analysoivat purkauksen vaikutuksia niin luontoon, ihmisiin kuin akateemiseen maailmaankin. Lue kuumimmat skuupit ja katso tuoreimmat tunnelmat tästä blogista.

tiistai 22. toukokuuta 2012

Middle of nowhere

Nopeat liikkeet ovat tyylikkäitä sanotaan ja tällä kertaa nopeat liikkeet ainakin toivat meidät sellaisiin paikkoihin päivän aikana joita emme varmasti kukaan osannut odottaa aamulla herätessämme. Aamu valkeni yhtä sateisena kuin edellinen ilta oli päättynyt eikä nopea sääennusteen katsominenkaan tuonut hirveästi lohtua: idässä sataa ja lännessä paistaa. Siksi päätimmekin jättää kauniit itävuonot taaksemme ja suunnata kulkumme päivän etuajassa kohti pohjoista.

Ajomatkan aloitimme nopealla käynnillä Seydisfjordurin naapurikylässä Borgarfjordyr Eystrissä, mutta kun kylä sijaitsi vuonon toisella puolella kertyi ajomatkaa suunnilleen 70km. Kylä ei hirveästi actionia tarjoillut sateisena tiistaipäivänä, mutta kylänpahasen ulkopuolella olevalta lintujenkatselukalliolta kävimme bonggaamassa lunneja. Tällä kertaa pääsimme paljon lähemmäksi noita kauniita ja todella suloisen näköisiä punanokkia kuin mitä Vestmannasaarilla.

Borgarfjordur Eystristä, mikä myös Bakkagerdinä tunnetaan, suuntasimme lounaalle Egilsstadiriin missä lounaan lomassa selasimme muutamia matkaesitteitä ja sieltä bongasimme mielenkiintoisen näköisen majatalon matkan varrelta. Varauksen jo tehtyämme huomasimme, että tila on Islannin vanhin ja korkeimmalla sijaitseva maatila jonka juuret yltävät Islannin asuttamisen aikakaudelle. Hieman tässä itse kutakin jännittää miten uni tulee illalla silmään, sillä tilalla sanotaan kummittelevan. Tilaa 1800-luvun lopussa emännöinyt Margarét näes pettyi omaan aviomieheensä pahemman kerran ja on siitä asti kummitellut kylän tiluksilla. Margarét kuoli synnytykseen ja kuolinvuoteellaan hänen miehensä lupasi hänelle ettei koskaan ota uutta vaimoa hänen kuoltuaan. Mies petti lupauksensa ja siitä asti Margarét on säikytellyt maatilan vieraita. Margarétin kuulemma tunnistaa siitä, että hän kutoo ruskeaa sukkaa?!
   
Maatila sijaitsee kirjaimellisesti keskellä ei mitään. Mutkaista hiekkatietä ajettiin 30 km ennenkuin tilan pellot alkoivat siintää tuulilasissa. Tilaa ympäröivät pelkät vuoret joista jylhäisimpiä ovat erittäin voimakkaista purkauksista tunnettu, vieläkin aktiivinen tulivuori Askja sekä hieman Askjaa korkeampi Herðubreið. Olemme siis Islannin Highlandseilla. Tätä lähemmäs sisämaata emme tuskin matkamme aikana pääse, siellä olosuhteet ovat vielä sellaiset ettei turisteilla ole sinne mitään asiaa, valitettavasti. Nähtävää siellä olisi vaikka kuinka. 


1 kommentti: